Miksi Globaali VR -hanke vei New Yorkiin?
Globaali VR on osa lukiolaisen arkea -hankkeen eli Glovrin lähtökohtana on edistää jokaisen opiskelijan käsitystä omasta roolistaan globaalina vaikuttajana. Toiminta hankkeessa pohjautuu tekemiseen ja kokeilemiseen yksin ja ryhmissä. Tärkeintä hankkeessa on viedä globaalit teemat ja nykyaikainen teknologia jokaisen opiskelijan ulottuville.
Glovrin toiminta saikin voimakkaan alkusysäyksen syksyllä 2017, jolloin tiimijaksossa ensimmäisen opintovuoden opiskelijat tutustuivat VR-maailman tuottamisen perusteisiin ja tuottivat itse Agenda 2030 tavoitteisiin liittyvää materiaalia 360-ympäristöön. Lukuvuonna VR-laitteiden ja 360-ympäristöjen käyttökokeilut eri oppiaineissa saivat alkunsa.
Syksyllä 2018 saimme yhteistyöpyynnön New Yorkissa sijaitsevan koulun West Hollow Middle Schoolin science opettajalta Christopher Reginiltä. Hänellä oli meneillään mittava vesikasvatusprojekti, jonka pyrkimyksenä oli tuoda tiede tutuksi konkretian avulla. Lisäksi yhteistyökumppaneita oli useassa eri maassa. Toiminta alkoi kiinnostaa myös meitä. Operaatio Marsiksi kutsuttu projekti lähti käyntiin meillä kolmannessa jaksossa.
Yhteistyö osoittautui toimivaksi. Opiskelijat jakoivat englanninkielisiä työskentelyvideoitaan FlipGridissä ja työselosteet ja -raportit tehtiin sekä suomeksi että englanniksi. Syntyi idea tavata nämä ihmiset, tutustua kouluun ja rakentaa pitkäaikainen tulevaisuusprojekti.
Suunnitelma laajeni ja lopulta matkasta syntyi paljon muutakin. Tutustuimme eri kouluasteiseen aina pienistä alakouluikäisistä lukioikäisiin ja lopulta Princetonin yliopistoon. Vesikasvatusprojekti syventyi, kun pääsimme tutustumaan Ker Farmsiin, joka liittyy Princetonin yliopiston tutkija Paul Gauthierin tutkimuksiin yhteistyöprojektina Aaron Bladesin kanssa.
Politiikassa meritoitunut (mm. New Yorkin alueella presidenttiehdokkuutta tavoitellut) ja tällä hetkellä kaupungin neuvonantajana toimiva (hedge fund manager and town supervisor for the town of Rye, New York) Joe Carvin otti meihin yhteyttä, ja sen myötä meille avautui uusi kansainvälinen verkosto - OneWorld. Joe Carvin loi OnWorldin tavoitteenaan auttaa jokaista tuntemaan olevansa osa tätä maailmaa ja siten rakentamaan rauhaa, ymmärrystä ja kestävää kehitystä. Pääsimme mukaan ensimmäisenä suomalaisena kouluna. Keskustelimme vierailulla myös YK-delegaattinakin toimineen Tapio Kannisen kanssa, joka kirjoittanut teoksen Crisis of Global Sustainability ja toimii edelleen kestävän kehityksen parissa New Yorkissa (President of Global Crisis Information Network Inc. (GCIN)).
Princetonin yliopistossa opiskeleva, Klassikan entinen opiskelija Henrietta Toivanen esitteli meille yliopistoaluetta. Hän on perehtynyt Iranin tilanteeseen ja ydinaseturvallisuuteen. Keskustelimme myös paljon siitä, millaista on opiskella huippuyliopistossa ja millaisia ominaisuuksia vaaditaan. Vaikka pitääkin olla hyvä opiskelumenestys, on kuitenkin tärkeintä oma ajattelu. Millaisia ideoita itsellä on sekä mitä ja miten haluaa tutkia.
Neljän opiskelijan ja kahden opettajan voimin ammensimme New Yorkin antia ja ensi lukuvuonna se jalkautuu sitten koko koululle (toukokuun puolivälissä palattuamme meidän kaikkien piti ottaa lukuvuoden loppukiri ja matkamateriaaliakin kokosimmekin vasta kesäkuussa). Kokonaisuus oli todella monipuolinen: ehdimme virallisen ohjelman lisäksi tutustua nähtävyyksiin ja museoihin - alueellisestikin viikon aikana tutustuimme laajaan osaan New Yorkia. Kiitos koko tiimille hienosta yhteistyöstä!
Mikä One World?
Pääsimme tutustumaan keskiviikkona 9.5. One World -organisaatioon ja sen perustajaan Joe Carviniin Port Chesterissä. Joen taustoista löytyy kokemusta niin kehitysyhteistyöstä, pankkitoiminnasta kuin politiikastakin. Ideansa kosmopoliittiseen ajatteluun perustuvasta koulutusorganisaatiosta hän sanoo saaneensa opiskellessaan Harvardissa julkishallintoa. Idean kypsyttely realisoitui lopulta One Worldiksi vuosien 2006 - 2008 aikana, jolloin sitä kehitettiin Joen ystävien kanssa. Lopputuloksena oli ensimmäisen kouluohjelman julkaisu Port Chesterissä 2008. Tämän jälkeen ajatus opiskelijoita yhteen kokoavasta globaalista toiminnasta on levinnyt jo useaan maahan ja niistä löytyy yli 60 nuorten kerhoa eri aiheiden piiristä.
Nuorten kerhot muodostavat ydinosan One Worldin toiminnasta. Ajatuksena on opettaa ja kehittää lasten sekä nuorten globaalia tietoisuutta, yhdistää heitä eri kerhojen sekä maiden välillä, kehittää heidän sosiaalisia taitojaan ja yhteistyökykyään sekä vahvistaa oppimista vapaaehtois- ja palvelutoiminnan kautta. Organisaatio nimittää tätä E-C-E -ajatteluksi, joka tulee sanoista Educate, Connect ja Empower. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa opiskelijoiden toimintaa niin oman koulun kuin myös paikalliyhteisön, kansallisen sekä globaalin tason aktiivisuudeksi. Näin lisätään nuorten tietämyksen kasvamista koko ihmiskuntaa koskettavista haasteista ja tehdään heistä sekä valmiimpia kohtaamaan näitä haasteita että kykenevämpiä parantamaan maailmaa tulevaisuuden johtajina.
Organisaatioon liittyminen ja ohjelmien käyttäminen on lähtökohtaisesti osallistujakouluille maksullista toimintaa. Tällä tavoin rahoitetaan organisaation hallintoa sekä tuetaan kouluohjelmien kehitystyötä. Omalta osaltamme saimme kuitenkin lupauksen, että jos lähdemme mukaan ensimmäisenä suomalaisena kouluna, on toimintaan osallistuminen meille maksutonta.
Nuorten kerhotoiminta
Oman koulumme kannalta One Worldin ytimessä oleva kerhotoiminta tuntuu hyvältä lisältä opetussuunnitelmaamme painottaessaan etenkin nuorten roolia aktiivisena kansalaisena. Tätä tukee se, että jokaisen kerhon toiminta pohjautuu kerhojen itsensä määrittelemille ydinarvoille. Ohjelma siis vaatii tätä ja ajatuksena on kehittää nuoria huomaamaan oman asenteen sekä arvojen tärkeys menestykselliselle toiminnalle yhteistyössä muiden kanssa.
Jokainen kerho voi suunnitella omaa toimintaansa tiettyyn rajaan asti vapaasti. Osa toiminnasta on universaalia ja pakollista, mutta muuten kerhot voivat huomioida toiminnassaan osallistujiensa ikäjakaumaa, ympäröivän yhteiskunnan arvoja sekä omia mielenkiinnon kohteitaan. Toiminnan suunnittelussakin on lähdetty liikkeelle näistä asioista painottaen myös interaktiivisuutta, informatiivisuutta sekä hauskuutta. Niinpä ohjelman näkökulmasta on tärkeää, että toiminta sisällyttää itseensä yhteisöllisyyden, kansalaisuuden, asennekasvatuksen, moniarvoisuuden kunnioittamisen, ajankohtaisten ilmiöiden, konfliktinratkaisujen sekä väkivallan ehkäisemisen käsitteitä ja niiden ymmärrystä.
Kerhojen toimintaa ohjaavat neuvonantajat, jotka voivat olla opettajia, vanhempia, koulukummeja tai muita yhteisöjen jäseniä. Heidän tehtävänään on valvoa, että kerhot toteuttavat One World -ohjelman periaatteita.
Esimerkkikohteena Wyandanch
Inka, Juho, Risto, Kasper, Aura ja Kaisla Wyandanchin Martin Luther King Jr Elementary Schoolin aulassa.
Jo ennen varsinaista One Worldiin tutustumista pääsimme vierailemaan tiistaina 8.5. Martin Luther King Jr. Elementary Schoolissa Wyandanchissa Long Islandilla, jossa on otettu käyttöön One World -ohjelma. Saimme kuulla koulun sosiaalityöntekijältä Elizabeth Moshkovichilta, että alue on koulun näkökulmasta keskimääräistä haastavampi, koska siellä asuu suhteellisen paljon maahanmuuttajaväestöä ja sosiaalisista ongelmista kuten työttömyydestä, huonoista asuinolosuhteista ja syrjäytymisestä kärsiviä ihmisiä.
Koulussa meidät otettiin vastaan sydämellisesti rehtori Simpsonin työhuoneessa muutaman henkilökuntaan kuuluvan sekä koulun vanhimpiin kuuluvien oppilaiden toimesta. Saimme kuulla heidän koulunsa toiminnasta ohjelman parissa, jonka jälkeen kiersimme muutamissa luokissa tutustumassa normaaleihin opetustunteihin. Oppilaat tekivät meihin lähtemättömän vaikutuksen kiinnostuksellaan, tiedonhalullaan, ystävällisyydellään ja positiivisuudellaan. Elizabeth Moshkovich kertoikin heidän keskeisenä pyrkimyksenään olevan lasten sosiaalisten tunnetaitojen ja itsetunnon voimistaminen, jotta keskimääräistä heikommista lähtökohdista huolimatta heidän tulevaisuususkonsa sekä usko itseensä vahvistuisi. Heidän koulunsa ydinarvoiksi olikin määritelty PRIDE (Perseverance, Respect, Integrity, Dignity, Empathy).
Martin Luther King Jr Elementary Schoolin ydinarvot.
Kaikesta kokemastamme jäi sellainen vaikutelma, että One World -ohjelma oli jo antanut paljon sisältöä ja suuntaviivoja tämän koulun toimintaan. Heillä oli hyväntekeväisyystapahtumana ollut esimerkiksi kiitospäivän ruokakeräys alueen perheille. Kerätyillä rahoilla oli tuettu sitten vesihuollon rakentamista Etiopiassa. Tuli mieleemme siis vanha suomalainen sanonta "hyvä antaa vähästäänkin".
Linkki One Worldin sivustolle: https://oneworlduv.com/about/
Vierailuohjelmamme Wyandanchissa
Mars-Projekti
Otimme 4. jaksossa biologian 2. kurssiin liittyen osaa kansainväliseen Mars-projektiin. Projektissa vertailimme vesiviljelyä tavalliseen viljelyyn mullassa. Projektin valmistuttua huomasimme, että vesiviljely osoittautui huomattavasti halvemmaksi keinoksi kasvattaa kasveja.
Chris Regini
Tutustuimme West Hollow Middle Schoolissa käydessämme Science teacher Chris Reginin luokkaan. Chrisin luokassa näkyi selvästi erilainen opetustyyli, johon kuului vahvasti sähköisten taitojen opiskelu ja Chrisin periaate:"Haluan että mahdollisimman monesta näistä opiskelijoista tulee insinöörejä". Chrisin luokassa opiskelijat tekevät opiskeltaviin asioihin liittyviä projekteja, ja kun he ovat suorittaneet kaikki projektin tehtävät saavat he merkin. Merkin saaminen tarkoittaa sitä, että kyseinen oppilas osaa aiheen, eikä koetta välttämättä tarvita. Oppilaat voivat myös esitellä kuinka ratkaisivat tietyn ongelman liittämällä näyttönsä luokassa oleviin näyttöihin, ja oppilas voi selittää omalta paikaltaan miten on ongelmansa ratkaissut.
Chrisin luokassa yksi projekteista oli vesiviljely. Projekti oli aloitettu yhdellä pienellä vesisäiliöllä ja pumpulla, mutta nyt vesiviljely kokonaisuus oli täyttänyt jo koko luokan nurkan, ja opiskelijat olivat koodanneet Raspberry pi-tietokoneen auttamaan ylläpitotehtävissä. Chrisin luokassa oli selvästi käytetty paljon aikaa ja resursseja, sillä luokassa oli useita eri viljely systeemeitä eri projekteista ja kokeiluista. Luokassa oli myös Augmented Reality- seinä, joka toimi siten, että kun latasit kännykkääsi sovelluksen ja veit kameran kuvien lähelle alkoi kuvasta animaatio.
Opiskelulaitteet
Yhdysvalloissa kouluissa oli erilainen käytäntö laitteiden suhteen kuin suomessa, sillä siellä koulu järjestää oppilaille laitteet luokkiin, eivätkä oppilaat huolehdi itse omasta laitteestaan niin kuin suomessa. Luokissa oppilaiden käytössä oli MacBook- läppäreitä ja suuria näyttöjä, joita he pystyivät käyttämään hyödyksi esimerkiksi ryhmätöitä tehdessä. Luokan takaosassa oli myös muutama iMac-tietokone.
Farmbot-Projekti
Koululla ollesamme saimme ottaa osaa Chrisin luokan Farmbot- Projektiin. Farmbot-projektissa oppilaat koodaavat itse Farmbot-robottia pitämään huolta heidän istuttamista kasveistaan. Farmbot tunnistaa myös mikäli kasvin ympärillä kasvaa rikkaruohoja ja se osaa kitkeä ne. Me pääsimme istuttamaan kasveja ja koodaamaan Farmbottia niin, että se osaa nyt kastella meidän kasvimme. Farmbotin käyttö oli todella yksinkertaista ja siinä oppi nopeasti koodaamisen perusteita.
Kuopion klassillinen lukio, Kuopio Classical High School
Visit in the NY-area 4. - 12.5.2019
4.5.
Saturday 4.5.2019
- Arriving (JFK) 19.00, transportation to hotel by Carmel company
- Housing in Hilton Huntington
Sunday 5.5.2019
- Breakfast in hotel
- Visit on Manhattan – American Museum Of Natural History
- Getting to know Melville
Päätimme lähteä kävellen läheiseen kouluun vierailemaan. Huono idea - ei ole kävelyteitä... 6.5.
Monday 6.5.2019
- Breakfast in hotel
- 11.00 am - Meeting Chris and his students at West Hollow Middle School
- Check in the front office (ID)
- Comparing and contrasting our hydroponic farming projects
- Getting to know Rasberry Pi or Arduino – coding
- Sustainability practices of our school
- Lunch
- Green screen studio and broadcasting
- Climate Neutral Now Pledge and the future
- Planning visit to Finland
- Observing a lesson
- Dinner
Kouluvierailulla Martin Luther King Jr. Elementary Schoolissa. 7.5.
Martin Luther King Jr. - nuoret oppaat ja Mrs. Elizabeth Moshkovich (School Social Worker) 7.5.
Tuesday 7.5.2019
- Breakfast in hotel
- 09.00 am Half Hollow Hill High School East, 50 Vanderbilt Pkwy, Dix Hills
- Front lobby
- Amanda Kavner, secondary science teacher
- Observing lessons, discussing with teachers and students
- Coding Club
- Students from High Schools sustainability club
- 11.30 am Midday/Afternoon Martin Luther King Jr. Elementary School, 792 Mount Ave, Wyandanch
- Lunch
- Elizabeth Moshkovich
- Mrs. Shamika Simpson Annex Principal of the School
- Pupils
- Getting to know One World –programme of the School
- Visiting lessons
Port Chester High School & OneWorld-porukka 8.5.
Wednesday 8.5.2019
- Breakfast in hotel
- 09.30 am leaving hotel (changing accommodation – 6 suitcases with), transportation by Tapio Kanninen and Joe Carvin to Port Chester
- Driving through Rye and Port Chester communities – local way of living
- 11.00 am One World presentation at the Joe Carvin’s house
- Lunch
- Discussions
- Planmaking for the future
- Port Chester Hich School
- Meeting Assistant Superintendent of Schools Joe Durney
- Meeting Port Chester High School students
- Tour in Port Chester High School
- Comparing Sustainable Development programs of both schools
- 05.00 pm leaving Port Chester – Uber to Hoboken (second accommodation)
Ruokailemassa Princetonin yliopistossa. Oppaanamme Klassikan entinen opiskelija Henrietta Toivanen. 9.5.
Thursday 9.5.2019
- Breakfast in accommodation (selfmade)
- 10.00 am From Hoboken train station to Hamilton train station via Frank R Lautenberg Seacaucus station
- 12.00 pm Ker Farm, Mr. Aaron Blades, Co-founder and COO of Ker Farm, 1N Johnston Ave, Hamilton, NJ
- Moving to Princeton University
- Lunch
- 03.00 pm meeting Henrietta Toivanen in Princeton University
- Tour in University area
- Dinner at the University’s dining hall
- 07.00 pm from Princeton Junction train station to Hoboken
Manhattanilla 10.5.
Friday 10.5.2019
- Breakfast in accomodation
- 10.00 am from Hoboken to Manhattan by ferry
- Visiting 9/11 Memorial, Wall Street, Empire State Building, Rockefeller Center, St Patrick’s Cathedral and Times Square
- Free time for shopping
MoMassa tutustumassa taiteeseen 11.5.
Saturday 11.5.2019
- Breakfast in accommodation
- 10.00 am from Hoboken to Manhattan
- Visiting MoMa and Central Park
- Free time for shopping
Kohti kotia monta kokemusta rikkaampana 12.5.
Sunday 12.5.2019
- Breakfast in accommodation
- 11.00 am from Hoboken to Manhattan
- Luggage Park
- Free time
- 04.30 pm from Penn Station to JFK airport via Jamaica Station
- 08.00 pm departure time from NYC to Helsinki via Reykjavik
Monday 13.5.2019
- 01.05 pm arriving Helsinki
- 03.19 pm from Helsinki to Kuopio by train
- 07.25 pm Kuopio
Elementary school
Amerikkalainen elementary school vastaa suurin piirtein suomalaista alakoulua. Elementary schoolissa kiersimme kakkos-, kolmos ja neljäsluokkalaisten kanssa eri oppitunneilla. Opiskelu elementary schoolissa oli aika samanlaista kun suomalaisessa alakoulussa, tunneilla tehtiin ryhmätöitä ja yksilötehtäviä.Vierailemassamme koulussa oli seinillä presidentti Obaman kuvia, kun taas nykyisestä presidentistä Donald Trumpista ei ollut yhtään kuvaa. Koulun rehtori myös kertoi, että kyseisessä koulussa on n. 35% paperittomia oppilaita, ja heidän vanhempia täytyy välillä kannustaa päästämään lapsensa kouluun, sillä heitä pelottaa, että he jäävät kiinni ja heidät karkoitetaan.
Middle school
Middle schoolia voidaan verrata suomalaisiin 5.-7. luokkiin. Vierailessamme siellä kuvasimme videon, jossa kerroimme kierrätyksestä Suomessa, sekä käytimme Farmbotia, jonka avulla ohjelmoimme kasvien istutusta. West Hollow Middle School oli Mars-projektin pääyhteistyökumppanimme Amerikassa.
Meille tarjottua kouluruokaa West Hollow Middle Schoolissa.
Farmbotilla istutetut kasvimme West Hollow Middle Schoolissa.
Greenscreenillä Klassikan terveiset West Hollow Middle Schoolin oppilaille!
High Schoolit
High schoolissa ollaan 14-18 vuotiaina, joten sitä voi verrata läheisesti suomalaiseen lukioon. Ensimmäinen high school, jossa vierailimme oli Half Hollow High School East. Heidän koulussansa vierailimme luonnontieteiden tunnilla, missä oppilaat tekivat tutkimustyötä kolera-bakteerista, sekä tutustuimme heidän planetaarioonsa.
Half Hollow High Schoolin planetaariossa voi matkustaa avauuteen eri planeetoille, sekä vaikka Kuopioon.
Toinen high school missä vierailimme oli Port Chester High School. Siellä meitä kierrätettiin koulussa ja meille kerrottiin lisää OneWorld-projektista.
Yllättävä asia molemmissa high schooleissa oli se, että jokaisessa luokassa oli omat tietokoneet oppilaille.
Kêr Farms on New Jerseyssä toimiva yritys, joka kasvattaa hydroponisella eli vesiviljelymenetelmällä useita eri marja- ja yrttilajeja syötäväksi ja myyntiin. Tuotteet ovat paikallisia eikä niitä kuljeteta pitkiä matkoja. Tällöin tuotteet pysyvät ympäristöystävällisinä eikä niihin tarvitse lisätä ylimääräisiä säilytysaineita. Yrityksen ja ylipäätään hydroponisen kasvatuksen vahvuutena on se, että kasveja voi viljellä säästä ja vuodenajasta riippumatta. Kasveihin ei tarvitse lisätä ollenkaan tuholaismyrkkyjä sillä kasvuympäristössä liikkuu ainoastaan sinne tuotuja mehiläisiä, jotka auttavat pölyttämisessä.
Yritys on hyvin tulevaisuuteen tähtäävä. Ilmastonmuutoksen muunnellessa maapallomme ympäristöä on varauduttava vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin. Vesiviljely on yksi osa sekä ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisyä että siihen sopeutumista.
Vierailimme torstaina Kêr Farmsin tilalla, jossa meidät ystävällisesti vastaanotti Aaron Blades. Aaron on yksi Kêr Farmsin perustajista ja toimii myös yrityksen operatiivisena johtajana (Chief Operating Officer, COO). Tutkimuksellista näkökulmaa edustaa Princetonin yliopiston tutkijaan Paul Gauthier (Princeton Environmental Istitute). Hänen aikatauluunsa vierailumme ei tällä kertaa mahtunut. Sen sijaan Aaron Bladesin lisäksi mukana vierailulla oli jatko-opiskelija Caroline.
Ulkoapäin rakennus näytti vanhalta tehtaalta, ja meidän oli aluksi hankala löytää sisäänkäyntiä tilalle. Hetken aikaa pyöriskeltyämme alueella löysimme oven, jonka vieressä luki pienellä Kêr Farms. Aaron tuli meitä hymyillen vastaan parkkipaikalla ja johdatti meidät sisälle rakennukseen. Rakennuksen tyyli kiinnitti huomioni: tiiliseinillä oli katutaiteen omaisia maalauksia ja oranssit jalanjäljet kuluneilla puisilla portailla johdattivat meidät urbaani -tyyliselle käytävälle.
Kêr Farmsin tilat sijaitsijvat pienessä lasitetussa huoneessa. N. 2,5 metriä korkea huone oli lattiasta kattoon saakka täynnä vesiviljelmiä. Sillä hetkellä eniten silmäänpistivät kypsät, punaiset mansikat, joita kasvoi eniten koko tilalla. Aaronin lisäksi mukana oli yksi työntekijöistä, ja he yhdessä kertoivat meille toiminnastaan sekä vastasivat meidän esittämiin kysymyksiimme. He osasivat kertoa todella taitavasti ja ymmärettävästi meille kaikki tarvittava tieto ja vielä hieman enemmänkin (esim. työntekijä kertoi itse kasvattavansa myös muutamia yrttejä kotonaan pienessä vesiviljelysysteemissä). Oli mielenkiintoista kysyä tietoa aiheesta alan ammattilaisilta, sillä emme itse olleet ennen biologian 2 kurssia tutustuneet millään tasolla vesiviljelyyn.
Kierroksen aikana saimme maistella eri tuotteita kuten mansikoita, yrttejä ja orvokkeja tuoreina viljelmistä. Emme huomanneet eroa maussa lukuunottamatta mansikoita, koska ne eivät olleet vielä täysin kypsiä.
Aaron saattoi meidät takaisin ovelle, missä kiittelimme kovasti heidän ajastaan. Kokemus oli kaikille meille uusi, josta saimme varmasti paljon tietoa irti. Näin oppilaina oli myös mahtava nähdä, kuinka kiinnostuneita meidän lisäksi opettajamme, jotka eivät olleet luonnontieteispohjaisia, olivat Kêr Farmsin toiminnasta. Kierros sai meidät kaikki pohtimaan hydroponista viljelyä hyvin todennäköisenä askeleena kohti seuraavaa suurta käännöstä kasvien viljelyssä.
Linkki Kêr Farmsin sivuille: https://www.kerfarms.com
Tutustu myös Paul Gaulthierin haastatteluun: https://www.youtube.com/watch?v=IEb_r6IT5iE
Hydroponinen viljelysysteemi
Aura, Juho, Kasper ja Inka sekä Risto kameran takana.
Mansikoita kasvamassa vesiviljelmässä.
Aaron Blades vastaanottamassa meitä Kêr Farmsille.
Aura maistamassa hydroponisesti kasvatettuja mansikoita ensimmäistä kertaa.
Torstaina 9.5.2019 matkustimme New Yorkista Hobokenin juna-asemalta Princetoniin Hamiltonin juna-asemalle. Princeton on kaupunki Mercerin piirikunnassa. Tämä sijaitsee New Jerseyn osavaltiossa, joka sijaitsee New Yorkin osavaltion pohjoispuolella.
Princetonin yliopisto
Menomatkalla Princetonin yliopistoon kävimme herkuttelemassa Princetonissa paikallisessa lettukahvilassa, josta sai todella maukkaita lettuja ja kahveja. Princetonin alue erottui siinä, että siellä oli kävelytiet ja paljon pyöräilijöitä. Kahvilan seinällä oli myös pyöräilyyn innostava ilmoitus "Thanks for riding your bike".
Iltapäivällä kävelimme Princetonin yliopistoalueelle, jossa tapasimme suomalaisen Princetonin yliopiston opiskelijan Henrietta Toivasen. Valmistuttuaan Kuopion klassillisesta lukiosta hän lähti opiskelemaan Yhdysvaltoihin, ja siirtyi sitten opiskelemaan Princetonin yliopistoon. Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa.
Princetonin kaupunki tunnetaan erityisesti siellä sijaitsevasta Princetonin yliopistosta. Princetonin yliopisto perustettiin vuonna 1746, ja näin ollen se on Yhdysvaltojen neljänneksi vanhin yliopisto. Se on yksi rikkaimmista yliopistoista Yhdysvalloissa, ja maailman mittakaavassa neljänneksi rikkain. Princetonin yliopisto on poliitikkojen, arkkitehtien ja teknisen alan oppilaitos. Jos Princetonin yliopistoa vertaillaan maailman yliopistojen välisissä vertailussa, se sijoittuu kärkipaikoille.
Henrietta Toivanen oppaanamme kiertelimme Princetonin yliopistoaluetta. Henrietta Toivanen kertoi omasta historiastaan, kuinka hän päätyi opiskelemaan Princetonin yliopistoon, mitä kuuluu Princetonin yliopiston historiaan, mitä siellä opiskellaan ja missä siellä alueella sijaitsee mitäkin. Pääsimme tutustumaan alueisiin, jonne ei tavallisella turistilla ole mahdollista päästä, esim. opiskelijoiden tiloihin ja kirjastoon, jonne Henrietta hankki meille kulkuluvat.
Opiskelijat Princetonin yliopistossa ovat eri puolilta maailmaa. Huippuyliopistoon pääsee, jos menestyy opinnoissaan ja pystyy suunnittelemaan, mitä näkee tulevaisuudessaan opiskelijana. Vaaditaan siis myös luovuutta ja ideoita. Henrietta kertoi, ettei ole tavannut toistaiseksi muita suomalaisia, mutta olettaa kyllä isossa yliopistossa muitakin olevan.
Kierros oli todella mielenkiintoinen ja olemme todella kiitollisia näin hyvästä mahdollisuudesta, että pääsimme vierailemaan yliopistossa hyvän oppaan kanssa. Kierroksen loputtua kävimme vielä yhteisesti syömässä yliopiston ruokailutilassa, joka muistuttaa Harry Potterin Tylypahkan ruokasalia.
Syömässä Princetonin yliopistossa.
Glovrin tavoitteena ajattelun ja toiminnan yhdistäminen tulevaisuuden maailman puolesta
Agenda 2030 luo arvomaailman valittaville kohteille. Aktiivinen toiminta havainnollistaa ja innostaa. Tutkimus ja siitä raportoiminen avaavat tieteen tekemisen perusteita. Aiheet aktivoivat aktiiviseen kansalaisuuteen. Tiimityöskentely vahvistaa yhteistyötaitoja. Virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn käyttö avaavat nykyteknologian mahdollisuuksia. Tulosten ja oppimisvideoiden jakaminen - myös kansainvälisessä kontekstissa - tekevät oppimisesta mielekästä ja avaavat myös tien vaikuttaa. Keskiössä tieto ja oppiminen!
Operaatio Marsin tulevaisuus eli Mars-projekti 2.0
Luonnontieteissä jatketaan hyvin alkanutta kokemuksellisuuden yhdistämistä tutkimusraportointiin sekä tutkimustulosten jakamista kansainvälisessä kontekstissa.
Lukuvuonna 2019 - 2020 jatkuu vesiviljelyprojekti siten, että se kattaa laajemman joukon opiskelijoita. Kokeiluun otetaan myös erilaisia kasveja. Yhteistyö West Hollow Middle Schoolin science-opettajan Chris Reginin kanssa jatkuu. Tuloksien jakamisella luodaan pienoismaailma tieteellisestä yhteistyöstä.
Miksi vesiviljely? Vesiviljelyaltaassa kasvit tuottamaan tehokkaammin erilaisia ihmiselle hyödyllisiä molekyylejä. Voidaan kaupunkiolosuhteissa, pienissäkin sisätiloissa kasvattaa ravintoa. Energian kulutus voidaan mitata tarkasti.
Koska hyvinvointi on koulumme painopistealueita myös tulevana lukuvuonna, myös tähän tartutaan kouluympäristön kehittämisellä. Viherseinän ja äänimaailman avulla luodaan rentoutumistila koulun käytävälle. Sitä käytetään myös stressitason tutkimiseen (mm. verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaaminen). Tässä 360-kamera avaa hyvin kokonaistilannetta, kun rentoutustila on sijoitettu keskelle aktiivista aluetta.
Miksi viherlepoalue? Viheralueiden merkitys kaupunki-infrastruktuurin suunnittelussa on keskeinen. Uusi kaupunkiajattelu hakeutuu ekologisen ja vihreän kaupungin arvoihin. Usein viheralue rakennetaan sisätiloihin.
Myös hyönteisten kasvattaminen on suunnitelmissa. Tavoitteena on tutkia, millaisia olosuhteita ne tarvitsevat ja millaisella ravinnolla ne kasvavat parhaiten.
Miksi hyönteistutkimusta? Hyönteisten käyttö ravinnonlähteenä on ekologisesti ja ravitsemuksellisesti järkevää.
Hyvän happipitoisuuden ja alhaisen hiilidioksidipitoisuuden alueita tutkitaan niin kouluympäristössä kuin läheisillä virkistysalueilla. Myös tätä on suunniteltu yhdessä Chris Reginin kanssa.
Miksi pitoisuuksien mittauksia? Luontokävelyn vaikutukset verenpaineeseen ja sykkeeseen on todettu hyvinvointia lisääväksi. Toisaalta voidaan tutkia myös koulutilojen pitoisuuksia ja niiden vaikutusta jaksamiseen koulupäivän aikana.
Kaikki yhdistyy ekologisen kädenjäljen mittaamisessa. Ekologisen jalanjäljen mittaaminen tuo esille negatiivisen puolen, kuinka suuri kuluttaja on. Ekologinen kädenjälki sen sijaan mittaa samoja asioita positiivisesta näkökulmasta. Miten voin itse tehdä, jotta vähentäisin ympäristön kuormitusta?
Miksi ekologinen kädenjälki tutkimuskohteena? Tulevaisuuden ekologiset koulut, yritykset ja kaupungit lähtevät kulutuksen pienentämisestä. Siksi sen tutkiminen yksilötasolla on tärkeää. Ekologista kädenjälkeä voimme vertailla OneWorldin kouluverkostossa yli kymmenessä maassa (OneWorld Eco pass). Yhdessä tekemällä vahvistetaan meille kaikille tärkeitä arvoja.
Aktiivinen kansalainen tekijänä ja vaikuttajana
Yhteiskuntatieteissä Agenda 2030 -tavoitteet nivoutuvat mahdollisuuksiimme vaikuttaa. Yhteistyötä tehdään luonnontieteiden kanssa ja tiimijaksossa myös englannin, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä opinto-ohjauksen kanssa. Ekososiaalisen sivistyskäsitteen avaaminen omassa yhteisössämme on lukuvuoden pääteemoja.
Luonnontieteisiin yhdistyviä teemat nostetaan myös aktiivisesti esille teemapäivinä. Maailman ylikulutuspäivään tutustumisen yhteydessä nostetaan esiin jokaisen yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omilla kulutusvalinnoillaan. Ekologisen kädenjäljen tuloksia avataan yhdessä. Ekologinen koulu on yhteistyöprojekti, jossa mittausten avulla saadaan tietoa, mutta yhteisillä ratkaisuilla tehdään muutoksia.
Tavoitteena on synnyttää aktiivista keskustelua eri tavoin. Tiimijakson aikana pystytään luovasti rakentamaan ajatteluhautomoita, joissa käsitellään mm. seuraavia aiheita:
- Tarvitsemmeko talouskasvua? Jos, niin mistä sen tulisi muodostua?
- Myötätunto, huolenpito ja empatia demokratian rakennuspalikoina. Miten voimme tehdä yhteisössämme myötätuntotekoja? Miten voimme rakentaa myötätuntoista yhteisöä?
- Kuuluuko Suomessa vastuu hyvinvoinnista julkiselle vallalle? Minä hyvinvoinnin synnyttäjänä.
- Oikeusvaltioperiaate yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien takaajana.
Teknologia avaa ja auttaa - siksi sen käyttöä harjoitellaan
Erilaisen teknologian käyttö on koko ajan mukana. Ei siksi, että se olisi itsetarkoitus vaan siksi, että sen käyttäminen olisi luontevaa ja jokainen uskaltaisi tarttua aina uuteen. Epämukavuusalueella käyminen voi joskus nimittäin paljastaa itsestä yllättäviä vahvuuksia! Osa lukiolaisista pystyy sujuvasti muokkaamaan videon hetkessä, toiset rakentavat nettisivuja, kolmannet hyödyntävät vr-maailmaan opinnoissaan; osa on innostunut tekoälystä, osa ohjelmoinnista ja robotiikasta. Meillä kaikki on mahdollista. Jokaisen ei tarvitse olla mestari eikä edes aina tarvitse innostua. On kuitenkin tärkeää saada kosketuspintaa nykyteknologian eri muotoihin. Vain siten syntyy usko siitä, että pystyy ottamaan haltuun koko ajan uusia teknologisia innovaatioita. Lähtökohtaisesti etsitään kuhunkin aihealueeseen liittyviä hyötyjä.
A.I. course in Klassikka
time: 2.10.-28.11. 2019
- 18 x 75 min lectures
- two teachers:
- Marja Tihtarinen-Ulmanen, biology and geograhy teacher
- Jarmo Heikkinen, physics teacher
- visiting Aalto University, Futurice and Reaktor in Helsinki:
* professionals telling how they use A.I. in their work or science
- some visitors in our school:
* how to use A.I. in medicine: analysing big data (hospital physicist in Kuopio University Hospital)
* how to use A.I. in music (Joonas Ulmanen, Aalto University)
- our students inventig new ways how to use Siri, Alexa and Google Home in learning
- our students making experiments: how to use NIR-spectrometer and A.I. in different materials analyses
- our students making posters: A.I. in (why, how, benefits, threats etc.)
* economy
* studying
* environmental protection
* medicine
* politics
* genome data
* art (music, writing, painting etc.)
Miksi New York?
Globaali VR on osa lukiolaisen arkea -hankkeen eli Glovrin lähtökohtana on edistää jokaisen opiskelijan käsitystä omasta roolistaan globaalina vaikuttajana. Toiminta hankkeessa pohjautuu tekemiseen ja kokeilemiseen yksin ja ryhmissä. Tärkeintä hankkeessa on viedä globaalit teemat ja nykyaikainen teknologia jokaisen opiskelijan ulottuville.
Glovrin toiminta saikin voimakkaan alkusysäyksen syksyllä 2017, jolloin tiimijaksossa ensimmäisen opintovuoden opiskelijat tutustuivat VR-maailman tuottamisen perusteisiin ja tuottivat itse Agenda 2030 tavoitteisiin liittyvää materiaalia 360-ympäristöön. Lukuvuonna VR-laitteiden ja 360-ympäristöjen käyttökokeilut eri oppiaineissa saivat alkunsa.
Syksyllä 2018 saimme yhteistyöpyynnön New Yorkissa sijaitsevan koulun West Hollow Middle Schoolin science opettajalta Christopher Reginiltä. Hänellä oli meneillään mittava vesikasvatusprojekti, jonka pyrkimyksenä oli tuoda tiede tutuksi konkretian avulla. Lisäksi yhteistyökumppaneita oli useassa eri maassa. Toiminta alkoi kiinnostaa myös meitä. Operaatio Marsiksi kutsuttu projekti lähti käyntiin meillä kolmannessa jaksossa.
Yhteistyö osoittautui toimivaksi. Opiskelijat jakoivat englanninkielisiä työskentelyvideoitaan FlipGridissä ja työselosteet ja -raportit tehtiin sekä suomeksi että englanniksi. Syntyi idea tavata nämä ihmiset, tutustua kouluun ja rakentaa pitkäaikainen tulevaisuusprojekti.
Monipuolinen ja korkeatasoinen vierailu avaa uusia mahdollisuuksia!
Suunnitelma laajeni ja lopulta matkasta syntyi paljon muutakin. Tutustuimme eri kouluasteiseen aina pienistä alakouluikäisistä lukioikäisiin ja lopulta Princetonin yliopistoon. Vesikasvatusprojekti syventyi, kun pääsimme tutustumaan Ker Farmsiin, joka liittyy Princetonin yliopiston tutkija Paul Gauthierin tutkimuksiin yhteistyöprojektina Aaron Bladesin kanssa.
Politiikassa meritoitunut (mm. New Yorkin alueella presidenttiehdokkuutta tavoitellut) ja tällä hetkellä kaupungin neuvonantajana toimiva (hedge fund manager and town supervisor for the town of Rye, New York) Joe Carvin otti meihin yhteyttä, ja sen myötä meille avautui uusi kansainvälinen verkosto – OneWorld. Joe Carvin loi OnWorldin tavoitteenaan auttaa jokaista tuntemaan olevansa osa tätä maailmaa ja siten rakentamaan rauhaa, ymmärrystä ja kestävää kehitystä. Pääsimme mukaan ensimmäisenä suomalaisena kouluna. Keskustelimme vierailulla myös YK-delegaattinakin toimineen Tapio Kannisen kanssa, joka kirjoittanut teoksen Crisis of Global Sustainability ja toimii edelleen kestävän kehityksen parissa New Yorkissa (President of Global Crisis Information Network Inc. (GCIN)).
Princetonin yliopistossa opiskeleva, Klassikan entinen opiskelija Henrietta Toivanen esitteli meille yliopistoaluetta. Hän on perehtynyt Iranin tilanteeseen ja ydinaseturvallisuuteen. Keskustelimme myös paljon siitä, millaista on opiskella huippuyliopistossa ja millaisia ominaisuuksia vaaditaan. Vaikka pitääkin olla hyvä opiskelumenestys, on kuitenkin tärkeintä oma ajattelu. Millaisia ideoita itsellä on sekä mitä ja miten haluaa tutkia.
Neljän opiskelijan ja kahden opettajan voimin ammensimme New Yorkin antia ja ensi lukuvuonna se jalkautuu sitten koko koululle (toukokuun puolivälissä palattuamme meidänkaikkien piti ottaa lukuvuoden loppukiri ja matkamateriaaliakin kokosimmekin vasta kesäkuussa). Kokonaisuus oli todella monipuolinen: ehdimme virallisen ohjelman lisäksi tutustua nähtävyyksiin ja museoihin – alueellisestikin viikon aikana tutustuimme laajaan osaan New Yorkia. Kiitos koko tiimille hienosta yhteistyöstä!
Voit lukea lisää hankkeesta ja matkasta julkaistusta Zine-verkkojulkaisusta täältä!