Romantiikka

Ajoitus 1700-luvun loppu ja 1800-luvun alkupuoli. Jaetaan yleensä varhaisromantiikkaan ja täysromantiikan kauteen

1. Syntyi vastakohtana uusklassismin ja valistuksen ajoille. Uusklassismin aikana estetiikka oli pysähtynyttä ja valistuksen aikana korostettiin järkeä ja rationalismia. Nyt romanttiset tarinat olivat tarkoituksella epäloogisia tai jopa sekavia. Puhkesi kukoistukseen Ranskan vallankumouksen aikaan.

2. Romantiikka-ajan kirjallisuudelle oli ominaista tunteiden ylikuohunta ja ilmaisu sekä mielikuvitus ja vapaus. Myös luonto ja luonnonilmiöt ovat merkittävä osa romantiikan kirjallisuutta. Kirjailijoita kiinnostivat myös yliluonnolliset, ihmisen aistien ulkopuolella olevat asiat ja henkimaailma. Vaikutteita keskiajan ritariromaaneista. Ajalle ominaisia kirjatyyppejä olivat fantasia- ja kauhukirjallisuus ja satukirjallisuus.

3. Voimakkaimmillaan Ranska, Saksa, Englanti Historiallisten romaanien läpimurtokausi

4. Edgar Allan Poe (1809-1849): Korppi, Rue Morguen murhat ja Punaisen kuoleman naamio Jane Austen (1775-1817): Ylpeys ja ennakkoluulo, Järki ja tunteet, Emma H. C. Andersen (1805-1875): Sadut: Keisarin uudet vaatteet, Pieni merenneito, Ruma ankanpoikanen, Prinsessa ja herne Elias Lönnrot (1802-1884): Kalevala

Kappale

Keskiaika

Kaksi hyvin erilaista tekstin kerrontatapaa kirkon kautta ja muun väestön asemasta.

Kirkko

• Draaman kautta kerrontaa: Mirakeelit, mysteerinäytelmät ja moraaliteetit

• tarinat yleensä opettavaisia ja kertoo miten tulee elää

• hengellinen virsirunous yleistä

• latinankieli pääkielenä

• Kirkoissa ensimmäisiä nimellisiä omaelämänkertoja

• Kirjat kuvastivat vaurautta

Koska kirkon tuottama kirjallisuus oli ensinäkin usein latinankielistä, ei tavalliset kansalaiset sitä ymmärtäneet. Myöskään kirkko ei tarjonnut tekstiensä tyylisuuntien kautta riittävää lohtua siihen aikaan. (esim. Ruttoepidemia)

•Syntyi trupaduureja, jotka kertoivat asioita kansankielellä ja suullisesti. Toimivat ns. Uutisoijina ja ilmankeventäjinä. Yksi tunnettu henkilö: Walter von der vogelweide, saksalainen

• Eeposten kirjoittaminen lisääntyi. Sankariepiikka, ritariepiikka esim. Kuningas Arthurin pyöreän pöydän ritarit

• Sonettien kirjoittaminen (tietty runomitta)

Renessanssi

SYNTY:

• 1300-1500

• Vanhimpia selityksiä renessanssin synnylle on Medici-suvun antama tuki taiteen kehitykseen.

• Suurmies teorian mukaan renesanssin synnyn on saanut aikaan kolmikko: Donatello, Brunelleschi ja Michelangelo.

• Renessanssia pidetään novellin ja romaanin synty aikana.

• Suurimmat vaikuttaja maat renessanssin kehityksessä olivat Italia, Espanja, Ranska ja Englanti

PIIRTEET:

• Kirjallisuuteen heijastuvia teemoja ovat mm. Rutto, kuolemat ja nälkä.

• Naisia pidettiin inhimillisinä hahmoina

• Novelleissa ilmeni ensimmäistä kertaa draaman kaari ja kaikkitietävä kertoja

• Kerronta Renessanssi ajalla on hyvin runomuotoista

TUNNETTUJA TEOKSIA JA TEKIJÖITÄ:

• Tekijöitä: William Shakespeare, Giovanni Boccaccio, Michelangelo, Leonardo Da Vinci ja Martti Luther

Modernismi

1. Synty

Modernismi erilaisia osin ristiriitaisiakin taidesuuntauksia sisältävänä länsimaisena tyylikautena sai alkunsa 1900-luvun alun Euroopassa, jossa levisi pyrkimys päästä irti vanhoista tavoista tehdä taidetta. Sanottiin, että kulttuuri oli keksittävä uudelleen. Modernistiseen ajatteluun vaikuttivat tieteen uudet saavutukset esimerkiksi psykologian saralta.

2. Piirteet

Modernismi pyrkii uudistamaan sitä, kuinka yhteiskunnallisia ongelmia käsiteltiin ja kuvattiin. Modernismi jaetaan useisiin erilaisiin tyylisuuntiin, joita ovat esimerkiksi symbolismi, ekspressionismi, minimalismi, futurismi, dadaismi, surrealismi ja imaginismi. Osa tyylisuunnista eroaa hyvin paljon toisistaan ja saattavat olla jopa ristiriidoissa keskenään, kuten esimerkiksi ekspressionismi ja minimalismi. Modernismin keskeisimpiä teemoja ovat ihmisen ahdistus ja minuuden pirstaloituminen. Myös yhteiskunnallisten ja psykologisten tabujen käsittely kirjallisuuden avulla yleistyi modernismin aikakaudella.

3. Vaikutuksia · Modernistinen taide ja kirjallisuus pakotti lukijat haastamaan omat ennakkoluulonsa ja katsomaan asioita uusista näkökulmista.

4. Tunnettuja kirjailijoita

· Franz Kafka

Valistus

1. SYNTY

- 1700-luvun lopulla alettiin korostaa järjen merkitystä ja tieteellistä maailmankatsomusta

- Kuuluisia valistusajattelijoita olivat mm. Voltaire (uskontokritiikki), Rousseau ja Isac Newton (fysiikan lait)

- Ihmisten valistaminen oli keskeinen ja optimistinen tavoite

- Antiikin ihailu ja kaipuu oli myös arvossaan.

2. PIIRTEET KIRJALLISUUDESSA

- Kirjallisuudessa oli tärkeää välittää tietoa; tieteellisiä termejä sisältävä kirjoitustyyli oli suosiossa (ns. asiaproosaa).

- Koska faktatietoa painotettiin ja epäolennaisuudet karsittiin teksteistä pois, kuvailevuus jäi enemmän sivuun. Esimerkiksi mielialojen ja tunteiden kuvailu väheni, kuten myös mielikuvituksellisuus.

---> Tiedonvälittävyys oli vastakohtana edeltävän tyylikauden klassismin huolitellulle muotokielelle. Toisaalta valistukselliset teokset pyrkivät myös saamaan ihmiset pohtimaan maailmankatsomustaan

- Sensuroinnista huolimatta kirjailijat kritisoivat rivien välissä uskontoa, yksinvaltijuutta ja yhteiskuntaa. Tämä näkyi erityisesti saduissa.

- Valituksesta ei itsessään noussut itsenäistä kaunokirjallista tyyliä

4. TUNNETTUJA TEOKSIA JA TEKIJÖITÄ

Voltaire (1694−1778)
- ransk. kirjailija, historioitsija ja yhteiskuntakriitikko

- tunnetuimpana ja tärkeimpänä pidetty teos Candide (1759), joka kuvaa yhteiskuntaa satiiriseen tyyliin

David Hume (1711−1776)
- skotlantilainen valistusfilosofi, ekonomisti ja historioitsija

- tietoteoreettisen empirismin kehittäjä; tärkeä valistusaatteen henkilö Skotlannissa

- kannatti lehdistönvapautta ja papiston vallan rajoittamista

- tärkeimpiä teoksia mm. Political Discourses

John Locke (1632−1704)

- englantilainen moderni filosofi

- yhteiskuntafilosofiastaan tunnettu; poliittisen filosofian kehittäjähahmo

- ajatukset näkyvät mm. USA:n itsenäisyysjulistuksessa (1776) sekä Ranskan vallankumoksessa

- Suuri filosofinen teos An Essay Concerning Human Understanding (1689)

Klassismi

Synty

• Syntyi vastapainoksi aiemmin vallinneille koristeellisille ja tarkoille tyylisuuntauksille kuten rokokoolle ja barokille.

Piirteet

• Ihannoitiin symmetriaa, tasapainoisuutta, maltillisuutta ja luonnollisuutta (yritettiin luoda mahdollisimman totuudenmukainen ja pelkistetty kuva kaikessa taiteessa)

• antiikin järkevyyttä ja käytännöllisyyttä ihannoitiin

Vaikutuksia

• näytelmien palaaminen, epäolennaiset yksityiskohdat pois

• sääntöjen noudatus, jonka tarkoituksena on luoda mahdollisimman selkeä rakenne, jolloin helpompi tuoda todenmukaisuus esille (antiikin runousoppi)

• Tunneuin ja vaikuttavin komediakirjailija Molierlie. Teemoina hän käytti klassismille tyypillisiä aiheita: ihmisluonne ja epäluonnollisuus. Komedia hyödynsi vanhoja kansankomedioita uudistamalla niitä.

• Kirjallisuus kuvasi yhteiskunnallisia ilmiöitä, ihmisen heikkoluontoisuutta, asenteita ja tapoja, rakkaustarinoita ja hovielämää

• ajan ja paikan toiminnan yhteys. faabelit (eläin tarinat)

Realismi

Synty:

· Syntyi 1840-luvun jälkeen Ranskassa

· Reaktio romantiikan todellisuuspakoista tyyliä vastaan

· Tuo suoraan esille yhteiskunnan kurjia oloja, koska teollistumisen myötä ei voitu enää paeta romantiikan ihannemaailmoihin

· Syntyi ottaakseen kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin

Piirteitä:

· Todenmukainen kuvailu, ei kaunistelua

· Yhteiskunnan varjopuolten korostaminen

· Usein tarkkoja ja yksityiskohtaisia havaintoja

· Järjellinen ajattelu korostui

· Nykyaika menneisyyden sijaan

· Aiheet arkisia ja jokapäiväisiä, myös miljöö ja henkilöt sijoittuivat entistä lähemmäksi (henkilöt esimerkiksi tavallisia työläisiä)

· Tuo esiin yhteiskunnallisia epäkohtia

· Tyypillisiä aiheita esimerkiksi alkoholismi, väkivalta, köyhyys, eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat

· Kirjallisuuden valtalajeiksi nousivat romaani ja draama

Vaikutuksia:

· Epäkohtien paljastaminen loi paineita niiden parantamiselle

· Realismin tuoma arvostus luonnontieteitä kohtaan, lisäsi teknologian kehitystä

· Realismin ihmis- ja yhteiskuntakuvaus säilyneet jopa nykypäivään asti

· Vaikutti suuresti Venäjällä, mutta myös Englannissa, Ranskassa sekä Pohjoismaissa

· Äärimmillään naturalismia mikä vaati kaikkien epäkohtien paljastamista yhtään kaunistelematta

· Vaikutti kaikissa taiteenlajeissa, esimerkiksi kuvataide

Tunnettuja kirjailijoita:

· Leo Tolstoin (Venäjä), tunnettuja teoksia: Sota ja Rauha sekä Anna Karenina

· Fjodor Dostojevsti (Venäjä), tunnettuja teoksia: Rikos ja rangaistus, Idiootti sekä Karamazovin veljekset

· Charles Dickens (Englanti), tunnetuimpia teoksia: Oliver Twist, David Copperfield

· Henrik Ibsen (Norja), tunnetuimpia teoksia: Nukkekoti, Villisorsa

· Anton Tšehov (Venäjä), tunnetuimpia teoksia: Lokki, Kolme sisarta sekä Kirsikkapuisto

· Minna Canth (Suomi) tunnetuimpia teoksia: Työmiehen vaimo, Anna Liisa

Antiikki

-Länsimäisen kirjallisuuden juuret ulottuvat antiikin Kreikkan 750 eaa.

- Kirjallisuus tarkoitettu esitettäväksi, vahva suullinen perinne.
- Kertomakirjallisuutta kutsutaan epiikaksi, tärkeimmän teokset Ilias ja Odysseia.

- Sankaritarinat keskiössä.
- Muita kirjallisuuden lajeja lyriikka eli runous ja draama eli näytelmäkirjallisuus.

- Draama jaetaan tragediaan ja komediaan tulevat esille näytelmissä.

- Mytologia keskeinen osa antiikin ajan teoksia.

- Tragedia tarkoittaa surunäytelmää, joka loppuu huonosti.

- Komedia on hupinäytelmä, jolla on onnellinen loppu.

- Runoilijoita olivat muun muassa Homeros, Hesiodos, Tyrtaios ja Theognis.

- Tragedian huippukausi kulminoitui Aiskhylosiin, Sofoklesiin sekä Euripidekseen.

- Merkittävin komediakirjailija oli Aristofanes.