Glovrin tulevaisuuden suunnitelmia

Glovrin tavoitteena ajattelun ja toiminnan yhdistäminen tulevaisuuden maailman puolesta

Agen­da 2030 luo arvo­maa­il­man va­lit­ta­vil­le koh­teil­le. Ak­tii­vi­nen toi­min­ta ha­vain­nol­lis­taa ja in­nos­taa. Tut­ki­mus ja sii­tä ra­por­toi­mi­nen avaa­vat tie­teen te­ke­mi­sen pe­rus­tei­ta. Ai­heet ak­ti­voi­vat ak­tii­vi­seen kan­sa­lai­suu­teen. Tii­mi­työs­ken­te­ly vah­vis­taa yh­teis­työ­tai­to­ja. Vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den ja teko­älyn käyt­tö avaa­vat nyky­tek­no­lo­gi­an mah­dol­li­suuk­sia. Tu­los­ten ja op­pi­mis­vi­de­oi­den ja­ka­mi­nen – myös kan­sain­vä­li­ses­sä kon­teks­tis­sa – te­ke­vät op­pi­mi­ses­ta mie­le­käs­tä ja avaa­vat myös tien vai­kut­taa. Kes­ki­ös­sä tie­to ja op­pi­mi­nen!

Operaatio Marsin tulevaisuus eli  Mars-projekti 2.0

Luon­non­tie­teis­sä jat­ke­taan hy­vin al­ka­nut­ta ko­ke­muk­sel­li­suu­den yh­dis­tä­mis­tä tut­ki­mus­ra­por­toin­tiin sekä tut­ki­mus­tu­los­ten ja­ka­mis­ta kan­sain­vä­li­ses­sä kon­teks­tis­sa.

Luku­vuon­na 2019 – 2020 jat­kuu vesi­vil­je­lypro­jek­ti si­ten, että se kat­taa laa­jem­man jou­kon opis­ke­li­joi­ta. Ko­kei­luun ote­taan myös eri­lai­sia kas­ve­ja. Yh­teis­työ West Hol­low Midd­le Schoo­lin scien­ce-opet­ta­jan Chris Re­gi­nin kans­sa jat­kuu. Tu­lok­sien ja­ka­mi­sel­la luo­daan pie­nois­maa­ilma tie­teel­li­ses­tä yh­teis­työs­tä.

Mik­si vesi­vil­je­ly? Vesi­vil­je­ly­al­taas­sa kas­vit tuot­ta­maan te­hok­kaam­min eri­lai­sia ih­mi­sel­le hyö­dyl­li­siä mo­le­kyy­le­jä. Voi­daan kau­pun­ki­olo­suh­teis­sa, pie­nis­sä­kin sisä­ti­lois­sa kas­vat­taa ra­vin­toa. Ener­gi­an ku­lu­tus voi­daan mi­ta­ta tar­kas­ti.

Kos­ka hy­vin­voin­ti on kou­lum­me pai­no­pis­te­a­lu­ei­ta myös tu­le­va­na luku­vuon­na, myös tä­hän tar­tu­taan kou­lu­ym­pä­ris­tön ke­hit­tä­mi­sel­lä.  Vi­her­sei­nän ja ääni­maa­il­man avul­la luo­daan ren­tou­tu­mis­tila kou­lun käy­tä­väl­le. Sitä käy­te­tään myös stres­si­ta­son tut­ki­mi­seen (mm. ve­ren­pai­neen ja sy­dä­men syk­keen mit­taa­mi­nen).  Täs­sä 360-ka­me­ra avaa hy­vin kokonais­ti­lan­net­ta, kun ren­tou­tus­tila on si­joi­tet­tu kes­kel­le ak­tii­vis­ta alu­et­ta.

Mik­si vi­her­lepo­alue? Vi­her­a­lu­ei­den mer­ki­tys kau­pun­ki-inf­ra­struk­tuu­rin suun­nit­te­lus­sa on kes­kei­nen. Uusi kau­pun­ki­a­jat­te­lu ha­keu­tuu eko­lo­gi­sen ja vih­re­än kau­pun­gin ar­voi­hin. Usein vi­her­alue ra­ken­ne­taan sisä­ti­loi­hin.

Myös hyön­teis­ten kas­vat­ta­mi­nen on suun­ni­tel­mis­sa. Ta­voit­tee­na on tut­kia, mil­lai­sia olo­suh­tei­ta ne tar­vit­se­vat ja mil­lai­sel­la ra­vin­nol­la ne kas­va­vat par­hai­ten.

Mik­si hyön­teis­tut­ki­mus­ta? Hyön­teis­ten käyt­tö ra­vin­non­läh­tee­nä on eko­lo­gi­ses­ti ja ra­vit­se­muk­sel­li­ses­ti jär­ke­vää.

Hy­vän hap­pi­pi­toi­suu­den ja al­hai­sen hii­li­di­ok­si­di­pi­toi­suu­den alu­ei­ta tut­ki­taan niin kou­lu­ym­pä­ris­tös­sä kuin lä­hei­sil­lä vir­kis­tys­a­lu­eil­la. Myös tätä on suun­ni­tel­tu yh­des­sä Chris Re­gi­nin kans­sa.

Mik­si pi­toi­suuk­sien mit­tauk­sia? Luon­to­kä­ve­lyn vai­ku­tuk­set ve­ren­pai­nee­seen ja syk­kee­seen on to­det­tu hy­vin­voin­tia li­sää­väk­si. Toi­saal­ta voi­daan tut­kia myös kou­lu­ti­lo­jen pi­toi­suuk­sia ja nii­den vai­ku­tus­ta jak­sa­mi­seen kou­lu­päi­vän ai­ka­na.

Kaik­ki yh­dis­tyy eko­lo­gi­sen kä­den­jäl­jen mit­taa­mi­ses­sa. Eko­lo­gi­sen ja­lan­jäl­jen mit­taa­mi­nen tuo esil­le ne­ga­tii­vi­sen puo­len, kuin­ka suu­ri ku­lut­ta­ja on. Eko­lo­gi­nen kä­den­jäl­ki sen si­jaan mit­taa sa­mo­ja asi­oi­ta po­si­tii­vi­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Mi­ten voin itse teh­dä, jot­ta vä­hen­täi­sin ym­pä­ris­tön kuor­mi­tus­ta?

Mik­si eko­lo­gi­nen kä­den­jäl­ki tut­ki­mus­koh­tee­na? Tu­le­vai­suu­den eko­lo­gi­set kou­lut, yri­tyk­set ja kau­pun­git läh­te­vät ku­lu­tuk­sen pie­nen­tä­mi­ses­tä. Sik­si sen tut­ki­mi­nen yk­si­lö­ta­sol­la on tär­ke­ää. Eko­lo­gis­ta kä­den­jäl­keä voim­me ver­tail­la One­Worl­din kou­lu­ver­kos­tos­sa yli kym­me­nes­sä maas­sa (One­World Eco pass). Yh­des­sä te­ke­mäl­lä vah­vis­te­taan meil­le kai­kil­le tär­kei­tä ar­vo­ja.

Aktiivinen kansalainen tekijänä ja vaikuttajana

Yh­teis­kun­ta­tie­teis­sä Agen­da 2030 -ta­voit­teet ni­vou­tu­vat mah­dol­li­suuk­siim­me vai­kut­taa. Yh­teis­työ­tä teh­dään luon­non­tie­tei­den kans­sa ja tii­mi­jak­sos­sa myös eng­lan­nin, äi­din­kie­len ja kir­jal­li­suu­den sekä opin­to-oh­jauk­sen kans­sa. Eko­so­si­aa­li­sen si­vis­tys­kä­sit­teen avaa­mi­nen omas­sa yh­tei­sös­säm­me on luku­vuo­den pää­tee­mo­ja.

Luon­non­tie­tei­siin yh­dis­ty­viä tee­mat nos­te­taan myös ak­tii­vi­ses­ti esil­le tee­ma­päi­vi­nä. Maa­il­man yli­ku­lu­tus­päi­vään tu­tus­tu­mi­sen yh­tey­des­sä nos­te­taan esiin jo­kai­sen yk­si­lön mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­taa omil­la ku­lu­tus­va­lin­noil­laan. Eko­lo­gi­sen kä­den­jäl­jen tu­lok­sia ava­taan yh­des­sä. Eko­lo­gi­nen kou­lu on yh­teis­työ­pro­jek­ti, jos­sa mit­taus­ten avul­la saa­daan tie­toa, mut­ta yh­tei­sil­lä rat­kai­suil­la teh­dään muu­tok­sia.

Ta­voit­tee­na on syn­nyt­tää ak­tii­vis­ta kes­kus­te­lua eri ta­voin. Tii­mi­jak­son ai­ka­na pys­ty­tään luo­vas­ti ra­ken­ta­maan ajat­te­lu­hau­to­moi­ta, jois­sa kä­si­tel­lään mm. seu­raa­via ai­hei­ta:

• Tar­vit­sem­me­ko ta­lous­kas­vua? Jos, niin mis­tä sen tu­li­si muo­dos­tua?
• Myö­tä­tun­to, huo­len­pito ja em­pa­tia demo­kra­ti­an ra­ken­nus­pa­li­koi­na. Mi­ten voim­me teh­dä yh­tei­sös­säm­me myö­tä­tun­to­te­ko­ja? Mi­ten voim­me ra­ken­taa myö­tä­tun­tois­ta yh­tei­söä?
• Kuu­luu­ko Suo­mes­sa vas­tuu hy­vin­voin­nis­ta jul­ki­sel­le val­lal­le? Minä hy­vin­voin­nin syn­nyt­tä­jä­nä.
• Oi­keus­val­ti­o­peri­aate yk­si­löi­den vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien ta­kaa­ja­na.

Tek­no­lo­gia avaa ja aut­taa – sik­si sen käyt­töä har­joi­tel­laan

Eri­lai­sen tek­no­lo­gi­an käyt­tö on koko ajan mu­ka­na. Ei sik­si, että se oli­si itse­tar­koi­tus vaan sik­si, että sen käyt­tä­mi­nen oli­si luon­te­vaa ja jo­kai­nen us­kal­tai­si tart­tua aina uu­teen. Epä­mu­ka­vuus­a­lu­eel­la käy­mi­nen voi jos­kus ni­mit­täin pal­jas­taa it­ses­tä yl­lät­tä­viä vah­vuuk­sia! Osa lu­ki­o­lai­sis­ta pys­tyy su­ju­vas­ti muok­kaa­maan vi­de­on het­kes­sä, toi­set ra­ken­ta­vat net­ti­si­vu­ja, kol­man­net hyö­dyn­tä­vät vr-maa­il­maan opin­nois­saan; osa on in­nos­tu­nut teko­ä­lys­tä, osa oh­jel­moin­nis­ta ja ro­bo­tii­kas­ta. Meil­lä kaik­ki on mah­dol­lis­ta. Jo­kai­sen ei tar­vit­se olla mes­ta­ri eikä edes aina tar­vit­se in­nos­tua. On kui­ten­kin tär­ke­ää saa­da kos­ke­tus­pin­taa nyky­tek­no­lo­gi­an eri muo­toi­hin. Vain si­ten syn­tyy usko sii­tä, että pys­tyy ot­ta­maan hal­tuun koko ajan uu­sia tek­no­lo­gi­sia in­no­vaa­ti­oi­ta. Läh­tö­koh­tai­ses­ti et­si­tään ku­hun­kin aihe­a­lu­ee­seen liit­ty­viä hyö­ty­jä.