Maanpäällinen elämä - Eko-Erkki

Maanpäällinen elämä – Eko-Erkki

Glo­baa­li VR-vii­kon ryh­mä­pro­jek­tinamme teim­me elo­kuva­tyy­li­sen vi­de­o­ko­ko­nai­suu­den, jon­ka tar­koi­tus oli saa­da kat­so­jat poh­ti­maan maan­pääl­li­sen elä­män ja eko­sys­tee­mien säi­lyt­tä­mis­tä ja var­je­lua. Työm­me ha­vain­nol­lis­taa eri­lais­ten eko­sys­tee­mien tär­keyt­tä ja haa­voit­tu­vai­suut­ta esi­merk­ki­ta­pauk­sen kei­noin. Esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa seu­ra­taan tie­tyn eko­sys­tee­min, täs­sä ta­pauk­ses­sa met­sä­til­kun, elin­kaar­ta.

Pro­jek­tia aloit­ta­es­sam­me suun­nit­te­lim­me te­ke­väm­me kun­ni­an­hi­moi­sen 360-poh­jai­sen VR-ym­pä­ris­töön so­vel­tu­van in­ter­ak­tii­vi­sen elo­kuva­ko­ko­nai­suu­den. Työn suun­nit­te­lu­vai­hees­sa on­gel­ma­na oli se, mi­ten sai­sim­me suu­rel­le, 22:n hen­ki­lön ko­koi­sel­le työ­ryh­mäl­lem­me tasa­puo­li­ses­ti te­ke­mis­tä. Tämä on­gel­ma vaa­ti muun mu­as­sa eri työ­roo­lien, ku­ten oh­jaa­ja, la­vas­ta­ja yms. ja­ka­mi­sen niin, ett­ei­vät kaik­ki pääs­seet ensi­si­jai­ses­ti toi­vo­maan­sa roo­liin. Osa roo­leis­ta oli­si ol­lut hel­pom­pi to­teut­taa vain yh­del­lä hen­ki­löl­lä, mut­ta nii­hin jou­dut­tiin kiin­nit­tä­mään use­am­pi te­ki­jä. Osas­sa roo­leis­ta sen si­jaan suu­rem­pi mää­rä te­ki­jöi­tä ja ide­oi­jia oli hyö­dyk­si.

Saim­me käsi­kir­joi­tuk­sen, roo­li- ja työ­jaon sekä muut juok­se­vat asi­at hoi­det­tua aika­tau­lus­sa, mikä hel­pot­ti työn to­teut­ta­mis­ta. Va­li­tet­ta­vas­ti pääs­ty­äm­me ku­vaa­maan koh­ta­sim­me lait­teis­ton kans­sa käyt­tö­on­gel­mia, joi­den vuok­si pää­dyim­me 360-ka­me­ran si­jas­ta ku­vaa­maan koh­tauk­set ta­val­li­sel­la vi­de­o­ku­val­la.

Alku­pe­räi­sen 360-sun­ni­tel­man mön­kään me­ne­mi­ses­tä huo­li­mat­ta työ­hön si­säl­tyi lu­kui­sia on­nis­tu­mi­sia. Työ­tä teh­des­säm­me työ­ryh­mäl­lä oli haus­kaa vii­le­äs­tä sääs­tä huo­li­mat­ta. Moni koh­tauk­sis­sa esiin­ty­vä vit­si ja yk­si­tyis­koh­ta oli vas­ta ku­vaus­ti­lan­tees­sa ide­oi­tua, mikä teki vi­de­os­ta omal­la ta­val­laan spon­taa­nin ja au­tent­ti­sen. Töi­den to­teu­tus ta­pah­tui myös hy­väs­sä hen­ges­sä, eikä työn ai­ka­na il­men­nyt suu­ria eri­mie­li­syyk­siä.

Työtä toteuttivat:

• Oh­jaus: Ee­me­li Va­jan­to ja Ant­ti-Jus­si Pit­kä­nen
• Käsi­kir­joi­tus: San­te­ri So­ran­ta
• Näyt­te­le­mi­nen: San­te­ri So­ran­ta, Kiia Corck, Vil­ja Kak­ko­nen, Las­se Nie­me­lä, Inka Hel­mi­nen ja Kat­ri Hur­vi
• Edi­toin­ti: Saa­ga Pie­ti­käi­nen ja Anni Veh­vi­läi­nen
• Valo­ku­vaus: Ka­ta­rii­na Räi­sä­nen ja Saku Ny­man
• 360-ku­vaus: Ee­me­li Muu­rai­nen
• Ku­vaus: Tou­ko Ko­mu­lai­nen
• La­vas­tus: Lot­ta Ai­rak­si­nen, Jas­min Häk­ki­nen, Ven­la Pen­na­nen, Roo­sa Bruun, Alek­si Lauk­ka­nen, Eli­na Puu­ti­ai­nen ja Anna Hol­men.
• Tuo­tan­to: Ee­rik Lap­pa­lai­nen

Vaik­ka pro­jek­tim­me koh­ta­si vä­lil­lä va­li­tet­ta­via vas­toin­käy­mi­siä, oli lop­pu­tu­los­ta ar­vok­kaam­paa näh­dä ryh­mäm­me hyvä ja iloi­nen työs­ken­te­ly, jon­ka an­si­os­ta työ val­mis­tui ajois­sa ja hy­väs­sä hen­ges­sä. To­dis­tim­me työs­säm­me kou­lum­me hy­vät yh­teis­työ­tai­dot, jois­ta koko Klas­sik­ka voi olla yl­peä.